Keskiajan motto oli hyvin selkeä: ”memento mori” (muista että olet kuolevainen, muista että kuolet). Katolinen kirkko oli vallalla ja sen sanomana oli muistuttaa ihmisiä kuolemasta. Elämä oli ikään kuin koe, pääseekö Taivaaseen vai joutuuko Helvettiin. Kansan kuului pitää viimeinen tuomio mielessään tehdessään arkisia valintojaan. Memento morin tarkoitus oli moralisoida ihmisiä, estää heitä tekemästä huonoja valintoja.

Uudet tuulet alkoivat kuitenkin puhaltaa 1400-luvulla. Italiassa syntyi uusi tyylisuunta, joka levisi pian koko Euroopan halki: Renessanssi (huomatkaa kirjoitusasu: neljä ässää). Suomennettuna renessanssi tarkoittaa uudelleensyntymistä. Renessanssissa syntyi uudelleen antiikin kulttuuri, joka korostui varsinkin kirjallisuudessa ja kuvataiteessa. Uskonpuhdistuksen takia Vatikaani menetti valtaansa ja yleinen ajattelutapa muuttui. Renessanssilla kiinnostuttiin ihmisestä itsestään ja haluttiin keskittyä yksilöön ja tämän kokemuksiin.  Keskiajan synkkä kuolemanodotus muuttui renessanssin nauruksi, memento morista tuli memento vivre(muista elää, muista että olet elossa).

Välillä on helppoa unohtaa olevansa elossa. Meille monille elämä on itsestäänselvyys, asia jota ei tule juuri koskaan ajatelleeksi. Koulu ja työt syövät ajan, täytyy keskittyä johonkin tärkeään ja raskaaseen, eikä aika riitä, olo on harmaa.

Muistakaamme edes joskus nostaa pää harmauden kyynistä ja muistaa elävämme; muistaa, että olemme elossa tässä ja nyt. Vaikka jokaista päivää ei eläisikään niin kuin se olisi viimeinen, pienistä hetkistä voi ja kuulunkin nauttia täysin rinnoin. Täytyy uskaltaa ottaa joskus ylimääräisiäkin askelia ja kokeilla jäätä, josko se vaikka kantaisi.

Muista elää; muista että olet elossa.